The Weather Network

sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Vuorokauden COP 2,68 Energy Saver-asetuksella, ulkolämpötila -12,7°C

Tein 24.3.2018 Fujitsu LZCAN09-ilmalämpöpumpulle vuorokauden mittaisen COP-testin Energy Saver-asetuksella, jossa huonelämpötilan tavoiteeksi laitoin +18°C, jolloin Fujitsu tiputtaa huonelämmön noin 4 astetta alemmaksi, jos huonetilassa ei ole ketään paikalla.

Olosuhteet ja laitteen asetukset->
Ulkolämpötila: -12,7°C
Ilmankosteus ulkona: 72%
Huonelämpötila: +14,1°C
Puhallusvoimakkuus: Manuaalinen High (4/4)
Lämmitys (mode): Energy Saver +18°C
Vaakasiivekkeet: 45°
Sivuttaissiivekkeet: suoraan eteenpäin
Puhallusvoimakkuuden mittaustaajuus: jatkuva mittaus
Imu- ja puhalluslämpötilojen mittaustaajuus: 3,5minuuttia


Koe sisältää myös sulatukset niin lämpötilojen kuin puhallusmääränkin osalta.

Sisäyksikön puhallusmäärän määritin Technoline MA10660-tuulimittarilla ja keskimääräiseksi puhallusmääräksi sain 493m3/h. Mittari mittaa puhallusvirtaa kokoajan 0,02sekunnin viiveellä ja ilmoittaa 7minuutin välein mikä on ollut keskimääräinen puhallusvirran nopeus. Olen tutkinut, että maksimilla puhallusvoimakkuudella mittari näyttää 0,9m/s  ja kun tiedän, että Fujitsun ilmoituksen mukaan maksimi puhallusmäärä on 830m3/h, niin pystyin laskemaan puhallusmääräksi keskiarvon 493m3/h.

Imulämpö (°C) 17,3
Puhalluslämpö (°C) 30,1
Puhallus (m3/h) 493
Antoteho (W) 2050
Ottoteho (W) 766
COP 2,68

Antotehon kaava:
=((puh-imu)*puhallusmäärä/h*(1,301-0,00525*puh+0,000023*puh*puh)*1,005/3,6)


Fujitsun ottoteho ja ulkolämpötila sähköyhtiön nettisivuilta:

Puhallusmäärät:

Imu- ja puhalluslämpötilat:

torstai 22. maaliskuuta 2018

Fujitsu LZCAN09 sisäyksikön ilmavirran mittausta

Olen asentanut ilmalämpöpumpun eteen Technoline MA10660-tuulimittarin, jotta voin etänä selvittää kuinka sisäyksikön puhallusvoimakkuus vaihtelee. Minulle selvisi, että Fujitsu säätelee aktiivisesti puhallusvoimakkuutta vaikka kaukosäätimellä on asetuksena manuaalinen puhallus täydellä voimakkuudella. Voin tuon mittarin avulla laskea totuudenmukaisen COP-lukeman, kun tiedän mikä puhallusmäärä kulloinkin on ollut.



Mittari mittaa tuulennopeutta kokoajan ja reagoi tuulenmuutokseen 0,02sekunnin viiveellä. Mittari ilmoittaa lukemat 7 minuutin välein, jossa on 2 lukemaa - keskimäärainen tuulenopeus 7minuutin aikana ja korkein tuulennopeus (puuska) tuon 7 minuutin jaksossa.

Ohessa kaavio vajaan 6 tunnin jaksosta tältä päivältä, josta näkyy kuinka Fujitsu alkaa pudottamaan puhallusmäärää jo ennen kuin sulatusjakso alkaa:


keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Folksam testi, 12-sarjan ilmalämpöpumput


Tein listauksen oleellisimpien kriteereiden 3. parhaasta laitteesta ja eniten podiumpaikkoja sai
Panasonic VZ12 ja toiseksi paras oli Fujitsu LZCAN12.

https://www.folksam.se/media/sammanstallning-samtliga-varmepumpar-2016_tcm5-28683.pdf



torstai 1. maaliskuuta 2018

Helmikuu 2018 sähkönkulutus

  • Helmikuu 2018 ulkolämpötilan keskiarvo -14,1°C (Lämmitystarveluku 871) vs. 02/2017 -9,4°C (Lämmitystarveluku 739). 
  • Sähkönkulutus 1444,4 kWh (51,6 kWh/vrk) vs. 2017 tammikuu 1296,8 kWh (46,3 kWh/vrk).
  • Fujitsu LZCAN09 ilmalämpöpumpun sähkönkulutus 976,2 kWh.
  • Ryhmä Muut sähkönkulutus 468,2kWh.


Sähkönkulutus ja sähkölaskut 2016-2018:


lauantai 10. helmikuuta 2018

perjantai 9. helmikuuta 2018

Ulkolämpötila -30,4°C - 24tunnin COP 1,60

Kesämökkimme vuoden vanhan Fujitsu LZCAN09:n historiassa tuli nyt ensimmäinen kerta, kun varajärjestelmänä oleva 6kW:n sähkövastus käynnistyi huonelämpötilan laskiessa alle hälytysrajan (+10°C) 5.2.2018 klo 6:34. Varajärjestelmä avitti ilmalämpöpumppua 6h, jossa ajassa huonelämpö nousi 3 astetta ja pakkanenkin lauhtui saman verran, joten tuosta eteenpäin ilmalämpöpumppu taas pärjäsi yksinään. 

Pakkasta oli ennen sitä ollut keskimäärin päälle -20° jo 4 vuorokautta, mutta ilmalämpöpumpun tehot olivat tähän asti riittäneet pitämään tavoitelämpötilaksi säädetyn +16 astetta, vaikka öisin mittari oli käväissyt jo pari kertaa lähellä -30astetta. Sulatusjaksojen välit olivat pisimmillään 3-4h kun pakkasta oli noin -20 ja noin 2h kun pakkasta oli noin -25 ja lopussa -29 asteessa ja kylmemmässä sulatusten välit olivat enää noin 1h. Puhalluslämpötila oli ylimmillään -30,4°C:n pakkasessa +36-+37, mutta sulatuksen jälkeen tuohon lämpötilaan nousu eteni tavallista hitaammin ja kun tuo saavutettiin, niin seuraavaan sulatukseen mentiin jo noin 15minuutin kuluttua.

Laskin mielenkiinnosta koti-COPin viimeisen 24h:n ajalta ennen varajärjestelmän käynnistystä Jantin kaavaa käyttäen, jossa antoteho lasketaan seuraavasti:

=((Puhalluslämpö-Imulämpö)*B101*(1,301-0,00525*Puhalluslämpö   +0,000023*Puhalluslämpö*Puhalluslämpö)*1,005/3,6)

Ottoteho on 24h:n keskiarvo, minkä pumppu on vienyt sähköä. Sähkönkulutuksen katsoin sähköyhtiön nettisivuilta ja vähensin siitä keskimäärin 328W/h, jonka muut laitteet ovat kuluttaneet (näen kulutuksen etänä Broadlink SP3S wlan-pistorasian aplikaatiosta).

Imulämpötila sisäyksikön päällä Geo Solo II anturi (°C) 14,5
Puhalluslämpötila sisäyksikön ilmanohjaimien välissä keskellä yksikköä Geo Solo II anturi (°C) 32,6
Puhallus (m3/h)  485
Antoteho (W) 2829
Ottoteho (W) 1766
COP   1,60


Huom! Alla olevan taulukon alapuolella on virheellinen COP-laskelma, koska siinä on puhallusmäärä todellista suurempi - Fujitsu pudottaa puhallusmäärää melkein puolella vaikka puhallus on asetettu manuaalisesti täysille (4/4), kun lämpötila laskee -25 asteen alapuolelle.